Maailman tuuliin. Tuli käytyä reissussa. Ensimmäistä kertaa Bratislavassa ja Wienissä. Reissussa on todella mukavaa käydä. Mutta on se totta että kotiin on aina kiva tulla. Oli kyllä molemmat kaupungit olivat hienoja. Yksi asia kuitenkin jäi yli kaiken muun mieleen. Palvelu. Suomessa valitetaan lähes kokoajan palvelusta. Liian hidasta, hätäistä tai huolimatonta. Minä en ainakaan valittaisi. Tuolla slaavilaisessa kulttuurissa ei kyllä nuo hommat suju lähellekään meidän kotoisalla tasolla. Kun pysähdyit esim. terassille ottamaan pikaisesti yhden juoman niin ei siinä ollut mitään pikaista. Ensin kestää että tarjoilija edes tulee pöytään. Sitten kestää uskomattoman kauan että saa juomat pöytään. Kun juomat on juotu ja laskun aika niin taas kestää. Pikainen juomatauko kestää kevyesti tunnin. Ja tämä oli joka paikassa samanlaista. Vaatii hieman totuttelua. Varsinkin tällaiselta hätäiseltä kaverilta.
No mitä muuta matkalta tarttui. Tuttu ilmiö ainakin. Kun lentokone laskeutuu niin ennen kuin turvavyövalo on sammunut tai kone edes pysähtynyt, ensimmäiset ihmiset repivät jo hyllyiltä tavaraa. Sitten kun kone oikeasti pysähtyy, on käytävä jo täynnä hosuvia ja hätäisiä ihmisiä. Ja kaiken lopputuloksena on että koko porukka on samaan aikaan odottamassa laukkuja ja ulkona kentältä. Sama juttu koneeseen mennessä. Ihmiset yrittävät jopa etuilla boarding jonossa. Ei ihan mene omaan järkeen. Konehan lähtee kun kaikki on sisällä ja jokaisella on oma numeroitu paikka. Ehkä ihmiset vaan haluaa jonottaa.
Se pitää kuitenkin sanoa että matkustaa kannattaa. Aivan mahtavaa nähdä maailmaa. Kaikki maat ja kulttuurit ovat erilaisia. On upeaa seurata ihmisten touhuamista ja arkea. Maailma on matkailijan silmin aika erilainen. Suorastaan nautittava paikka.
Ja loppuun pieni kirjoitelma joka syntyi ilta auringossa kylpevää Tonavaa katsellessa.
Paljon on vettä virrannut joessa.
Monta pisaraa itkevän taivaan
löytänyt ystävän rinnalleen.
Monta sädettä laskevan auringon
hellinyt elämän virtaa.
Saanhan mielessäni heittäytyä
täysillä tuohon virtaan elämän.
Antaa virran kuljettaa. Auringon helliä
mieltä ja uinua iltaisin pehmeään
uneen.
Ja kun aamu koittaa voin nousta
jälleen aalloille. Mukaan noiden
toisten pisaroiden. Todeta mielessäni.
Tänne ne kyyneleet on helppo hukuttaa.
Auringon antaa kuivattaa.
Nauttia matkasta ja maailmasta.
Ottaa elämää kädestä ja sanoa hymyillen:
Olen tässä ja annan itsestäni kaiken. Annathan
virtasi viedä minua ja tuot kaiken eteeni.
Merkinnät RSS-syötteenä