Joulu. Juoksijan parasta aikaa. Tai kuntojuoksijan. Monesti olen jouluaattona käynyt ennen rauhoittumista lenkillä. Se on ollut erittäin mukavaa. Kevyt lenkki ja hiki pintaan. Siitä on ollut mukavaa rauhoittua joulun viettoon. Monesti se lenkki on jäänyt myös joulun ainoaksi. En ole koskaan stressannut jouluna harjoittelun sujumista. Olen yrittänyt aina vaan nauttia siitä että mihinkään ei ole kiire. Se nyky ihmisten elämässä on harvinaista herkkua. Tai onhan niitä jotka kellottavat joulun pyhät. Kyläpaikasta toiseen painetaan hermot kireällä. Suosittelen kokeilemaan joku vuosi jäämään kotio täysin omiin oloihin. Kirja käteen ja herkkuja sen verran että ähky on koko ajan. Se on oikeasti rentouttavaa. Toki ystäviä ja tuttuja on kiva nähdä. Mutta ei kannata siltikään laittaa omaa rentoutumista toisten edelle. Joulun jälkeen on taas hyvä suunnata katse kohti uutta vuotta. Ja uusia haasteita. Tänä vuonna en jouluna lenkille pääse. Ja kun suuntaan katseen uuteen vuoteen on tärkeitä asioita edessä. Vuonna 2015 tärkein juttu on ( toivottavasti) velkajärjestelyn päättyminen. Elämä voittaa sanotaan. Ja jos tuohon päättymiseen päästään voin uskoa tuohon sanontaan. Muita todella tärkeitä on yhdet yo-juhlat ja yhdet rippijuhlat. Omalta osaltani toivon myös terveyttä ja ja jaksamista. Sitä että pääsen vielä juoksemaan. Edes pieniä lenkkejä. Yhteenvetona voi sanoa että vuosi on varmasti vauhdikas. Mutta niin oli tämäkin. Joka tapauksessa haluan toivottaa jokaiselle hyvää ja rauhallista joulua sekä todella hienoa uuttavuotta!
Merkinnät RSS-syötteenä