Lauantaina tuli juostua erinomainen lenkki hyvän ystävän kanssa. Emme ääneen sanoneet mutta ei kumpikaan olisi 15 vuotta sitten uskonut että juoksemme joskus yhdessä lenkkiä. Hieno lenkki , 7km rennosti, oli enemmän kuin olisin voinut päivältä odottaa. Ja oli lenkki hyödyllinen ystävällenikin. Opettelimme alamäkijuoksua. Liian moni jarruttelee kun alamäki alkaa. Kerroin muutaman vinkin . Tärkein oli jarrujen poisto. Rohkeasti vaan hartioita eteenpäin ja antaa mennä. Vauhti kiihtyy mutta rentouden takia syke pysyy kurissa. Ja sopivan pitkässä mäessä tällainen kuntoilijakin pääsee nauttimaan vauhdin hurmasta.
Tänään tuli sitten juostua itse ensin 6km rennosti ja sitten toisen hyvän ystävän kanssa 6km yhdessä. Ja loppuun kilsa omillani. Hieman ruokailun läheisyys ja painostava kuumuus yrittivät verottaa voimia juoksusta . Mutta hyvä fiilis jäi.
Molemmilla lenkeillä oli yhteistä se että lenkki ystävien kanssa on kultaakin kalliimpia. Puhe aaltoilee asiasta toiseen ja kuulumiset vaihtuu mukavasti. Samalla lenkki taittuu kuin huomaamatta. Vajaa tunnin lenkki puheineen on myös paljon edullisempi kuin tunnin puhelu. Ja lenkiltä jää paljon parempi fiilis.
Ensi viikolla hullu juoksija yrittää saavuttaa kevään kovimmat kilometri määrät. Kaikki yli 80km on plussaa. Sitten ehkä jalat alkaa tottumaan kovaan kulutukseen.
Merkinnät RSS-syötteenä