Hullu Juoksija

Vesijuoksua ja kuntosalia. Siinä harjoittelu mitä nyt voin tehdä. En ole koskaan ollut vesijuoksun suuri ystävä. Tiedän kyllä kuinka hyvä ja tehokas laji on kyseessä. On pari syytä miksi homma ei oikein ole sytyttänyt. Olen tottunut juostessa ulkona siihen että se ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Sen kuin laittaa tossut jalkaan ja lähtee juoksemaan. Vesijuoksun kohdalla pitää ensin pakata tavarat laukkuun. Suunnistaa uimahallille ja sitten treenaamaan. Treenin jälkeen vielä paluu kotiin. Vesijuoksussa ei maisemat vaihdu kuten ulkona. Saman altaan edestakaisin sahaaminen ei sovi hullun juoksijan luonteeseen kovinkaan hyvin. Ja kun ei ole mikään hengenpelastaja atleetti niin  oman kropan esittely ei tunnu kovinkaan luontevalta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on muut altaassa olijat. Ulkona lenkkeillessä voi reittiä vaihtaa niin ettei muihin törmää. Altaassa joutuu samaa rataa tahkomaan muiden kanssa. Välillä tulee olo että vaikka kuinka ajattelee että sopu sijaa antaa. Ei se ihan suju niin. Altaan päässä on merkitty mm.kiertosuunta. No sitähän on helppo noudattaa. Vai onko? Tulee välillä hölmö olo kun itse menee merkittyä reunaa pitkin ja joutuu silti väistelemään vastaan tulevia. Tai kyltti jossa lukee ”vesijuoksijat älkää edetkö rinnakkain”. Ehkä jotkut ajattelee että se tarkoittaa että kaksi ei voi mennä vieretysten mutta kolmas kumoaa säännön. Ja kolme onkin jo hyvä määrä täyttämään koko radan. Samalla reissulla törmäsin vielä kahteen melko uskomattomaan tapaukseen. Ensimmäinen ui selkäuintia vesijuoksijoiden radalla. Ja tuijotti vihaisesti kun törmäsi hulluun ”vesi” juoksijaan. En vaivautunut edes huomauttamaan missä uimareiden paikka on. ”Parasta” antia oli kuitenkin lasten kuntouintiradalla uinnut vanhempi mies. Kun lapset polskivat vauhdikkaasti huomautti mies että ei ole soveliasta tuollainen käytös ja hänen uintinsa häiriintyy. Ja kun lasten isä kertoi kuntouimareiden radan olevan altaan toisella reunalla. Totesi mies että hän saa uida missä haluaa. Onnittelen lasten isää maltillisuudesta sillä hän pyysi lapsia siirtymään toiseen altaaseen. Itse en olisi siihen pystynyt 😉

Vinkkejä juoksuun osa 2

Aloitus on tehty. Nyt pitäisi löytää oikea rytmi harjoitteluun. Kannattaa aina miettiä asiaa monella eri tasolla. Eli päivä, viikko, kuukausi ja jopa vuosi tasolla. Päivittäin kannattaa miettiä mihin aikaan on itselle paras aika treenata. Kannattaa kokeilla rohkeasti eri aikoja. Voi ollakin että olet aamuihmisiä ja paras treeniaika on klo 6.00 . Tai sitten paras on juuri ennen nukkumaan menoa. On tutkittu että ihminen on tehokkaimmillaan aamulla ennen yhtätoistaa ja sitten iltapäivällä 16.00-19.00. Ehkä se harjoitus kannattaa tunkea noihin väleihin. Viikko tasolla kannattaa pohtia mihin päiviin mikäkin harjoitus sopii ja mihin päiviin lepo . Monesti esim.pitkä lenkki on helpointa juosta viikonloppuisin jos ei ole töitä. Saa rauhassa juosta ja palautua. Kova lenkki kannattaa myös sijoittaa oikeaan paikkaan. Ei missään tapauksessa viikon kovimman työpäivän päälle. Ja kovan harjoituksen jälkeen on hyvä saada pidettyä lepopäivä harjoittelusta ja mielellään kevyempi työpäiväkin. Kuukausi tasolla kannattaa pohtia kuinka monta kovempaa viikkoa voi tehdä ja mihin kohtaan laittaa ei kuormittavat viikot. Vuosi tasolla joutuu pohtimaan mitkä kuukaudet ovat perusharjoittelua ja mitkä kilpailuaikaa. Tärkeintä kaikessa tässä on suunitelmallisuus ja oikean rytmin löytäminen omaan elämäntilanteeseen.